”Elinvoimaa pitää ajatella kuin palveluiden ja kasvun suksiparia, vauhti tyssää jos toinen ei luista. Kuopio on Itä-Suomen suurin kasvukeskus ja kasvu vaatii välttämättömiä investointeja, mutta ei peruspalveluiden kustannuksella. Pidetään Kuopio yhtenä Suomen vetovoimaisimmista kaupungeista.”
Tässä blogissa kerron miksi en kannata Kuopion kunnallisveron nostamista esimerkiksi kasvuinvestointien rahoittamiseksi.
Elintasoa vai elinvoimaa?
Olen opintojeni myötä käyttänyt keskimääräistä suomalaista huomattavasti enemmän aikaa kansantalouden ajattelemiseen. Lopputuloksena olen tullut johtopäätökseen, että elintaso on kiinni kaiken taloudellisen toiminnan tehokkaasta järjestämisestä, viennin suhteesta tuontiin ja erilaisista tulonsiirroista Suomen sisällä ja kansalaisten välillä. Yksi iso seikka on myös sattuma.
Valitsin yhdeksi kuntavaaliteemakseni ”Kestävän talouden”. Kestävä talous on mukavan monitulkintainen, jotta voin avata ajatuksiani Kuopion kehittämisestä sen avulla laajemmin. Ensimmäisenä haluan puhua kuntaverosta.
Ennen kuin alat lukea, huomautan ettei yksikään puolue ole esittänyt kuntavaaliohjelmassaan kunnallisveron nostoa juuri yhdellä prosentilla, mutta veropohjan kasvattamisesta puhuvat monet. Keskustapuolue on kuntavaaliohjelmassaan linjannut ”veronkorotusten olevan viimeinen keino talouden tasapainottamiseen”. Olen käyttänyt tässä prosentin korotusta esimerkkinä, sillä joku esimerkki täytyi valita ja prosentin lisäyksen tuoma verokertymä on havainnollistamisen kannalta mukavasti samaa mittaluokkaa Kuopion valtion osuuksien putoamisen kanssa.
Kuopiossa oli vuonna 2024 lähes 126 000 asukasta. Kuntaveroprosentti on 8.1 % ellei seuraavalla valtuustokaudella sitä päätetä korottaa. Kuopiolaiset maksoivat kunnallisveroa 226,4 miljoonaa euroa, yhteisöveroa 24,8 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroa 51,3 miljoonaa euroa. Veropotti oli yhteensä 302,6 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia tuli nettona 34 miljoonaa euroa.
Kunnallisveroa kerätään ”könttänä” veroprosentin mukaan 18 600 euron vuositulon ylittävästä määrästä. Keskituloinen Suomalainen tienasi 3160 euroa kuukaudessa, eli 37 920 euroa vuodessa.
Se tarkoittaa sitä, että keskituloinen maksaa kunnallisveroa Kuopiossa (37 920-18 600)*0,081 euroa vuodessa, eli 1565 euroa. Iloksemme voimme todeta, että Kuopiolaiset ovat siis keskimääräistä suomalaista parempiansioisia, sillä kunnallisverokertymä Kuopiossa on 226,4 miljoonaa euroa kun keskituloisen verokertymän perusteella kunnallisverokertymä olisi vain 126 000*1565 ≈ 197,1 miljoonaa euroa.
Yksi keskimääräinen kuopiolainen maksaa siis keskimäärin 226,4 miljoonaa euroa / 126 000 ≈ 1796,82 euroa kunnallisveroa vuodessa, se tarkoittaa 149,7 euroa kuukaudessa.
Mitä tarkoittaisi yhden prosentin korotus kunnallisveroon?
Keskituloisella Suomalaisella se tarkoittaisi vuosittain 193,2 euron veron korotusta eli 16,1 euron nettoansiomenetystä kuukausitasolla. Kuopiossa kuitenkin olemme keskimääräistä Suomalaista hieman ansiotuloisempia, joten keskimääräisellä kuopiolaiselle se tarkoittaisi keskimäärin 222 euroa korkeampaa veroa vuosittain eli 18,5 euron nettoansiomenetystä kuukausittain.
Prosentin veronkorotus lisäisi kunnan verotuloja 27,9 miljoonaa euroa.
Miksi nillittää 18,5 euron nettoansiomenetyksestä?
Olen itse yli keskiansiotuloinen kuopiolainen. Maksan asuntolainaa, opintolainaa ja ajoittain kulutusluottoa, lisäksi matkustan työni puolesta omalla kustannuksella Helsinkiin kuukausittain, sillä teen etätöitä. Omistan myös auton yhdessä puolisoni kanssa. Kustannukset ovat inflaation myötä nousseet palkkatasoa nopeammin ja kuluttajien ostovoima romahti vuonna 2023. Pohjalta on pitkä matka takaisin entiseen. Rahaa on nykyään hankala saada säästöön. Emme oikein tahdo saada enää kahden aikuisen taloudessa 400 euron kuukausiruokabudjettia riittämään, vaikka olemme siirtäneet kulutusta kasvisruokaan ja alkaneet tarjoushaukoiksi. Uudet, korkeammat arvonlisäverokannat ovat tulleet voimaan vuosina 2024 ja 2025, maksamme yhä enemmän veroja myös kulutustavaroista.
Olen havainnoimalla lähimmäisiäni ja juttelemalla sadoille kuopiolaisille vaalityön myötä tullut siihen tulokseen, etten ole ainoa elinkustannusten nousun huomannut. Asian on pannut meidän lisäksemme merkille ainakin Yle, joka julkaisi vuonna 2024 artikkelin[1], jossa suomalaisten pudonnutta ostovoimaa kuvataan jo sukupolvikokemukseksi. On totta, että kunnallisvero kohdentuu verotettavan tulon osalta varakkaammille enemmän kuin vähävaraisille, mutta jos nyt tuntuu olevan rahat loppu keskituloisillakin, ei ole epäilystäkään, etteivät esimerkiksi yksinhuoltajat tai omaishoitajat ja muut taloudellisesti ahtaassa asemassa olevat suhtaudu 18 euron nettokuukausiansiomenetykseen olankohautuksella.
En kannata Kuopion kunnallisveron nostamista esimerkiksi kasvuinvestointien rahoittamiseksi.
Minun kohdallani pienentynyt ostovoima on johtanut esimerkiksi päätökseen jättää lisäseinä rakentamatta kaksiooni, käyn vähemmän maksullisissa kulttuuri- ja urheilutapahtumissa ja olen vähentänyt ulkona syömistä sekä esimerkiksi kahvilassa käyntiä, vaikka Hanna Partasen maailman kilpailukykyisimmän lihapiirakan olenkin edelleen lauantaisin ostanut. Yleisesti ottaen ostovoiman heikkeneminen johtaa nimenomaan ”luksus”-tuotteiden ja ylimääräisten palveluiden karsimiseen. Sillä kukaan ei jätä lainanlyhennystä tai lääkkeitä ostamatta, jos rahaa suinkin riittää.
Edellä kuvatut palvelut ovat juuri niitä, mitä pidetään elinvoimaisen kaupungin tunnusmerkkinä ja esimerkiksi torin elävöittäminen on monen vaalilupauksena ja haaveena. Epäilen, että esimerkiksi ravintola-alan yrittäjien työvoimapäätöksiin vaikuttaa aika paljon kuopiolaisten vapaa-ajan palveluihin ja tuotteisiin käyttämän rahan putoaminen, kuitenkin nettotulona puhutaan juuri siitä samasta 27,9 miljoonasta eurosta vähemmän kulutusta, jonka kaupunki voi päättää kerätä veroina prosentin korotuksena. Tapahtuma-areenat, uudet liikuntakeskukset ja kulttuurin tukeminen kunnallisverolla on mielestäni nurinkurista, sillä ei ne tuo mitään hyötyä, ellei kaupunkilaisilla ole halua ja varaa niitä käyttää.
Kuopio ei pysty kilpailemaan Helsingin kanssa elinvoimasta ja tapahtumista, sillä jo Tampereella on haasteita saada isoja artisteja ja tapahtumia kiinnitetyksi velkarahalla rakentamaansa Nokia-areenaan. Pirkanmaa kuitenkin on paljon lähempänä Suomen väestön keskipistettä kuin Kuopio. Verorahoilla maksetut suuret elinvoimahankkeet ovat riskejä, sillä
Kuopiolla on omat valttikorttinsa tapahtumien saralla, sen osoittaa esimerkiksi Kuopion Ice Marathon ja Kuopio Tanssii ja Soi! Mielestäni Kuopion ylivoimaisesti suurin valttikortti elinvoiman ja houkuttelevuuden kannalta on kuitenkin alhaiset elinkustannukset erityisesti pääkaupunkiseutuun verrattuna. Jos asettaa itsensä start-up yrittäjän, kansainvälisen asiantuntijan, putkimiehen tai oikeastaan kenen tahansa PK-seudun hintatasoon kyllästyneen asemaan, väitän että hyvä elintaso on yksi suurimmista vetovoimatekijöistä, unohtamatta hyvin järjestettyjä kaupungin palveluita. Muita vetovoimatekijöitä ovat sitten tapahtumat, luonnonläheisyys ja kulkuyhteydet.
Mielestäni edullisten elinkustannuksien vaaliminen ja kunnallisveron pitäminen kilpailukykyisenä ovat mitä tärkein osa elinvoimapolitiikkaa. Mikä tahansa suomalainen kaupunki haaveilee siitä, että se saisi houkuteltua asukkaiksi veropohjaansa yrittäjiä, nuoria perheitä ja korkeakoulutettuja, miksei kaltaisiani etätyöläisiäkin. Paljon on puhuttu väestön tulevaisuudessa asettuvan Etelä-Suomen kasvukolmion alueelle: Pääkaupunkiseudulle, Turkuun ja Tampereelle. Kuopio pysyy elinvoimaisena, jos tänne voidaan houkutella paluumuuttajia ja ihmisiä muualta Suomesta pitämällä elinkustannukset ja kunnallisvero kilpailukykyisenä.
Kuopion pitää ottaa kunnianhimoiseksi tavoitteekseen tarjota kaupunkilaisilleen Suomen paras elintaso. Se onnistuu pitämällä näinä vaikeina taloudellisina aikoina kahdesta seikasta huolta: alhaiset elinkustannukset ja hyvin järjestetyt peruspalvelut. Kuopio on investoinut valtavasti kasvuun viimeisten 10 vuoden aikana ja nyt on aika nauttia työn hedelmistä. Käännetään katseet kunnan talouteen ja pidetään peruspalveluista huoli.
[1] https://yle.fi/a/74-20124416
Lisää kommentti
Kommentit